Joka ikinen kevät alkaa lehtien yleisönosastoilla ja netin keskustelupalstoilla sama itku kesäaikaan siirtymisestä. Ihmiset kirjoittavat kuinka heidän elämänsä menee täysin pilalle, kun kello onkin yhtäkkiä tunnin enemmän. Lapsia ei saa millään heräämään ajoissa, itseäkin väsyttää, on niin pimeää, jne. Niin, siinähän menee tosiaan ainakin yksi päivä ennenkä sisäinen kello on taas samassa ajassa kun rannekello.
Ylensä nämä samat valittajat valittavat samalla sitä, kuinka yhteiskunta muutenkin liiaksi elää aamuvirkkujen ehdoilla. No voi hyvänen aika! Tämä kesäaikaan siirtyminenhän on nimenomaan ilta-ihmisten iloksi, kun saadaan iltaan tunti lisää valoisaa aikaa. Mielestäni muutaman aamun väsyneisyys maaliskuussa on aika edullinen hinta siitä, että saadaan iltaan tunti lisää valoisaa aikaa. Varsinkin, kun Etelä-Suomessa ei kesälläkään kunnolla valoisia öitä ole kuin viikko juhannuksen kahta puolen.
Nämä ihmiset eivät sitten varmaankaan koskaan pysty matkustamaan ulkomaille muuta kuin sellaiseen maahan, joka on Suomen kanssa samalla aikavyöhykkeellä.

Joten jospa nyt koitetaan vaan taas elää tämän kesäajan kanssa, ja nautitaan siitä, että koko kesä on vielä edessä.